Perjantaina olin suunnitellut tekeväni paljon ravityöskentelyä ja siirtymisiä käynnin, ravin ja pysähdysten kautta. Laukkaa ei ollut tarkoitus ottaa mukaan, mutta Elsapa päätti toisin. Oli todella vauhti päällä, eikä olisi millään jaksanut keskittyä ravi harjoituksiin. Aikani yritin tuloksetta saada sen rentoutumaan sekä tulemaan hieman korkeampaan muotoon ja hyvin luotiviivalle. Elsalla kun on helposti taipumusta jäädä luotiviivan taakse. Hetkittäin tuli tosi hienoja askeleita, mutta seuraavassa sekunnissa viskasi päätään ja lähti kiihdyttämään vauhtia. Päätin sitte lopulta antaa sen hiukan laukata höyryjä pois ja ei kahdesti tarvinnut laukkaan pyytää :D
Sen verran oli kuintekin siirtymisillä saanut sen kuulolle, että laukassa oli yllättävän hyvä ratsastaa. Pystyin jopa hieman lyhentämään laukkaa. Laukkojen jälkeen otettiin sitten siirtymis harjoitukset uusiksi. Kaahotti vielä aika reilusti, joten kokeilin auttaako uralta hankeen kääntäminen kun meinaa häipyä. Pysähdykset auttoivat ehkä kuitenkin enemmän, sillä Elsa yritti kovasti jatkaa kaahotusta myös hangessa koikkelehtien. Täytyi jäädä hetkeksi voltille pyörimään, että sain ulkoavut tehokkaammin läpi. Useamman pysähdyksen ja parin peruutuksen jälkeen alkoi vihdoin kuuntelemaan pidätteitä ja sain rentoutettua kättä paremmin. Vihdoin alkoi tulla kunnolla kuolaimelle ja oli oikein kiva ja kevyt ratsastaa. Hiki kyllä tuli molemmille, sen verran töitä sai kyllä tehdä ennenkuin olin tyytyväinen.
Tänään taas päätin ottaa eiliset harjoitukset vielä uusiksi, jos vaikka vähemmällä työllä onnistuisi. Alku vaikuttikin lupaavalta tuntui rennommalta kuin eilen. Mutta ei ehditty kauaakaan menemään kun naapuri saapui moottorikelkallaan latua tekemään pellolle. Voitte varmaankin arvata, että keskittymiskyky häipyi saman tien. Ei onneksi mitää hepulia saanut, mutta pakkohan sitä oli jähmettyneenä tuijottaa. Lisäksi vielä karsinassaan rekiretkeä odotellut Iita sai jotenkin kummasti avattua narunsa, jolla oli kiinni ja lähti juoksentelemaan pitkin pihaa länget selässään. Tästä jo meinasi Elsakin ottaa kipinää, vielä kun Keijukin innostui hillumaan tarhassa. Jouduttiin sitten seisoskelemaan kentällä arpoen tuijottaako moottorikelkkaa vaiko riekkuvaa Iitaa. Onneksi Kirsti sai pian Iitan kiinni ja päästiin jatkamaan, kun moottorikelkkakin meni jo kauempana pellolla.
Hetkinen meni ennenkuin sain Elsan rauhoittumaan ja kuulolle. Otettiin laukan nostoja ja käytiin lumisemmassa päädyssä laukkaamassa liika energioita pois. Tämän jälkeen alkoi taas tuntua aikas kivalta. Meni oikein tasaista ja tahdikasta ravia ollen kevytkin. Jes! Taas kyllä joutui tekemään paljon töitä, mutta pääasia kuitenkin että pääsin haluamaani lopputulokseen. :)
Kävin tänään shoppailemassa Keravan Horse & Rideristä itselleni uuden kouluraipan, edellinen jonka ostin Horzelta lokakuussa jo rikki. Että enpä taida Horzelta enää raippaa ostaa. Lisäksi mukaan tarttui purkillinen elektrolyyttejä, koska Elsa on viime aikoina huikankin rankemmassa ratsastuksessa hionnut todella paljon. Tekee varmasti hyvää syöttää sitä aina hikitreenin yhteydessä. Olen myös huomannut,että Elsa on alkanut hiukan pyöristymään, joten kyllä tuntuu topline mysli tehoavan :).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti