torstai 30. kesäkuuta 2011

Oma saikku jatkuu mut hevonen hommiin

Eli siis itsellä ei varmaa hevosen selkään ole asiaa ennen elokuuta. Se turhauttaa tosi paljon koska nyt jo hurja hinku olisi jo. Elsa on nyt siis lomaillut 2,5 viikkoa. Juti kävi viime viikolla raspaamassa hampaat ja Riikka viime tiistaina laittamassa uudet kengät. Suusta ei löytynyt mitään huomautettavaa eli oli ihan ruutini tarkistus.

Tänään loppui Elsan loma ja Caisa kävi kevyesti ratsastamassa kentällä. Elsa oli ollut oikein mukava ja reipaskin. Laukkakin olivat jo vähän menneet ja Elsa oli hieman käynti nostoissa yrittänyt poikitella mutta olivat saaneet muutaman ihan onnistuneen noston aikaseksi. Kaikin puolin heppa vaikutti kuitenkin tykkäävän töihin paluusta, toivotaan että asenne säilyy :) Huomenna onkin sitten Sonjan vuoro pitkästä aikaa testata Elsaa.

Elsa ja Lyyli laitumella

keskiviikko 29. kesäkuuta 2011

Sukuesittely osa 2.

Tässä menen itse Keijulla kesällä 2009
Noniin vihdoin saan aikaiseksi kertoa myös emän puolesta. Viimeinen viikko mennyt ihan jumittaessa ja mitään järkevää en oo saanu aikaiseksi. Alkaa kyllä jo lievästi sanottuna tökkiä tämä makoileminen tuntuu että oon jo ihan kankea samassa asennossa olosta. En kyllä millään malttais odottaa et pääsis ratsastaan. Mutta nyt asiaan eli Elsan emä on 1998 syntynyt fwb tamma Elfenwalzer. Elfenwalzer tutummin Keiju on isokoinen arviolta noin 170cm korkea ja väriltään punarautias. Se muodoiltaan muhkea ja erittäin hyvä rehun käyttäjä. Näyttelyissä on nuorempana aina saanut tasaisen 7 rivistön. Keiju omaa todella kiltin mutta itsepäisen luonteen ja on hieman laiska tekemään kunnolla hommia.

Viisi vuotiaana Keiju oli todella haastava ratsastaa koska se oli kentällä erittäin haluton tekemään yhtään mitään ja maastossa taas melkeimpä vaarallinen. Kirsti tuli siihen tulokseen että sen kanssa oli kenttä työskentelyssä edetty liian nopeasti ja tamma oli pidemmän loman tarpeessa. Niinpä vuoden päästä sitten syntyi Elsa. Mammaloman jälkeen Keijun ratsastettavuus parani huimasti ja koulutusta pystyttiin hyvillä mielen jatkaa. Keiju on  kilpaillut koulussa sekä esteillä jonkin verran enimmäkseen seuratasolla. Koulupuolelle Keijulla on vielä annettavaa ja se onkin oikein näyttävä kun sen saa kunnolla liikkumaan. Esteitä Keijulla mennään enää lähinnä mielen virkistykseksi koska jaloissa on hieman sanomista.

Keijun isä Swift BRD(aluperäiseltä nimeltää Zenit) syntyi 1981 Saksassa ja se tuotiin Ruotsin kautta Suomeen jo vähän vanhempana vuonna 1997. Swift oli 172cm korkea komea punaruunikko. Se kantakirjattiin II palkinnolla ja seuraavalla pisterivillä 88788=39p. Kirjallinen lausunto oli seuraavanlainen:
 Hyvä ratsuhevostyyppi. Pitkä, voimakas lapa, lyhyt säkä, melko lyhyt, suora lautanen. Hentorakenteiset etujalat, liikkeessä pihtinen takaa, levittää ravissa. Matkaavoittava käynti. Hyvä, tahdikas ravi. Röntgenlausunto: etujalkojen kavio-, kehä- ja vuohisnivelissä nivelrikkomuutoksia (osteophytosis eli luupiikkejä). Ikä huomioonottaen voidaan hyväksyä jalostukseen. Myöhemmin Swift vietiin takaisin Ruotsiin jossa se on myös hyväksytti jalostukseen. Sukupostin mukaan Swiftillä on Suomessa sekä Ruotsissa yhteensä 69 jälkeläistä mutta luulen että kaikkia Ruotsissa syntyneitä ei tuosta listasta löydy.

Swiftin tunnetuin jälkeläinen  Suomessa on ruuna Sincan SWE joka kilpailee kansallista koulua nimellä Jonathan. Yksi Swiftin pojista nimeltä Ronaldo on hyväksytty esitarkastuksessa 3 vuotiaana oripäivillä, mutta sitä ei ole sen jälkeen enää tuotu näytille. Useimmat Suomessa syntyneistä jälkeläisistä toimivat harrasteratsuina ja sillä tasolla sujuu sekä koulu että esteet. Hedun tallilla asustelee Swiftin tytär Madelein "Mandi" joka on ulkonäöltään hyvin samanlainen kun Keiju. Mandi toimii nuoren tytön ratsuna ja sillä mennään enimmäkseen länkkäriä.

t. Madelein

Swiftin isä on ranskalaissyntyinen rautias esteori Zeus, jonka pojista 6 on hyväksytty jalostukseen. Sen jälkeläisistä löytyy myös useita vaativia esteluokkia kilpailleita yksilöitä. Suomessa tunnettuimpia ovat tietenkin orii Swift, Zymbal ja Zapateado.

Keijun emä on Kirstin kantatamma Lady Wellington eli Linda. Linda oli 1984 syntynyt tummanruunikko 160cm korkea Hollaintilainen puoliverinen. Linda tuotiin Suomeen 1989 ja Kirsti osti sen itselleen 1995. Ennen Kirstille tuloa Linda oli tehnyt 2 varsaa ja Kirstillä ollessaan se teki 3 ennen kuin jouduttiin lopettamaan vanhuuden vaivojen vuoksi 2007. Viimeisin varsoista syntyi keskosena ja jouduttiin lopettamaan vuotiaana. Linda oli kuulemani mukaan nuorempana aika kipakka tapaus ratsastaessa mutta vanhemmalla iällä pystyi selkään laittamaan ihan kokemattomiakin. Sukupostista löytyy hauska kuva jossa 3 sukupolvea tammoja yhdessä laitumella (eli Linda, Keiju ja Elsa).

r. Waldgeist
Lindan toinen Kirstin omistuksessa vuonna 1999 syntynyt varsa Walgeist myytiin heti pienenä Kirstin ystävälle Hedulle, joka tänä vuonna myi sen tutulleen. Waltteri asuu edelleen Hedun tallilla, jossa Elsakin asuu. Waltterin on luonteeltaan aika leppoisa tapaus mutta itsepäisyyttä löytyy siitäkin vaikka muille jakaa. Waltteri vaatii myös aika napakan ratsastajan ettei mene hommat ihan löysäilyksi. Ahkeralla ja osaavalla ratsastajalla menee kuitenkin oikein hienosti.

Lindan isä oli 166cm korkea ruunikko ori Wellington, jolla kilpailtiin sekä koulu- että esteratsastuksessa.  Sen kuuluisimpia jälkeläisiä ovat oriit Emilion, Farrington ja Glennridge. Wellingtonilla on monia vaativissa esteluokissa menestyneitä jälkeläisiä, mutta myös muutama huippu kouluratsu.

Elsan emälinjasta tulee melkoisen voimakkaasti hyvin itsepäistä ja voimakastahtoista luonnetta. Joten jos Elsaa joskus ollaan varsottamassa kannattaa kiinnittää erityistä huomiota sulhasen ratsastettavuuteen ja nöyryyteen.

tiistai 21. kesäkuuta 2011

Sukuesittely osa 1.

Acapulco
 Ajattelin nyt aikani kuluksi postata Elsasta sen sukuesittelyn. Tulee varmaankin sen verran laaja paketti että esittelen nyt alkuun isän puolen. Elsan isä on siis nyt jo edesmennyt hannover ori Acapulco. Acapulco syntyi 18.2.1980. länsi Saksassa. Ori oli väriltään mustanruunikko ja korkeudeltaan 168cm. Se tuotiin suomeen vuonna 2001 21-vuotiaana. Ennen Suomeen tuloa Acapulco vietti suurimman osan elämästään  siitosorin hommissa Cellen siittolassa. Saksassa syntyneiden jälkeläisten tarkkaa määrää en löytänyt mistään mutta niitä on lähemmäs 700 ja  jalostukseen hyväksyttäjä orijälkeläisiä ovat ainakin Aalborg sekä Ascor. Kilpahevosista tunnetuimpia ovat Aurelius ja Agnat. Ulkomailla syntyneiden jälkeläisten voittosumma kilpailuista on lähes 190 000 euroa.


Acapulco on kantakirjattu Suomessa pisterivistöllä 98778=39p. ja II palkinnolla sekä seuraavalla kirjallisella lausunnolla:  Ryhdikäs, hyvä ratsuhevostyyppi. Ilmeikäs pää, alhaalta liittynyt kaula, hyvä säkä ja syvyys. Jaloissa riittävä luusto, suorat liikkeet, hieman lyhyet vuohiset. Tahdikkaat käyntiliikkeet. Kevyet ja lennokkaat raviliikkeet. Rtg: vej:n kavionivelen etureunassa irtopala, voidaan hyvksyä ottaen huomioon hevosen ikä.

Suomessa Acapulco ehti vaikuttaa jalostukseen 4v ja kuoli ollessaan 25v. Suomessa syntyneitä jälkeläisiä on rekisteröity 34. Acapulcon sanotaan periyttävän vahvasti itseään, keskimääräistä parempia jalka-asentoja sekä irtonaisia liikkeitä hyvällä takaosan toiminnalla. Suomalaisista varsoista vanhimmat ovat nyt  8 vuotiaita ja tunnetuimpia niistä ovat hienoilla pisteillä kantakirjattu ensimmäisiä vaativan ratoja tänä vuonna startannut tamma Ariel Daylight ja hyviä pisteitä rakenteesta saaneet Acadia, Del-Phacelia, SPV Tuu-tikki. Tamma High Tide sijoittui vuoden 2008 kyvyt esiin askellaji finaalissa toiseksi.  Del-Phacelia on lisäksi kunnostautunut siitostammana jättämällä jo kolme hyvä rakenteista ja lupaavaa esteratsuvarsaa. Vanhin Del-Cassio hyväksyttiin  esitarkastuksessa kolmivuotiaana ja nuorin Del-Calazia valittiin tänä keväänä kasvattajapäivien best in showksi. 


Acapulco tuntuu ainakin suomeen jättäneen enemmän laadukkaita tammoja kuin oreja. Ja muutenkin sen on huomattu toimivan useasti aika hyvin emä isänä. Ulkomailla kilpailee gp koulua Wahajama Unicef jonka emän isä on Acapulco.

Wahajama Unicef

Acapulco polveutuu tunnetusta hannoverin A-linjasta ja sen isä Akzent II:sta pidetään todella merkittävänä periyttäjänä. Ori oli 171cm korkea ruunikko jolla oli erityisen hyvä ratsastettavuus, jota se myös periytti jälkeläisilleen. Akzentilla on 11 hyväksyttyä orijälkeläistä ja se on emän isä mm. De Nirolle. Akzent II on perinyt isältään Absatzilta kevyet ja väljät liikkeet sekä hyvää luonnetta. Acapulcon emän isä Wendepunkt oli taas monipuolisesti lahjakas ja kilpaili korkealla tasolla sekä esteillä, että koulussa.

Akzent II


Itse olen lähemmin tutustunut Acapulcon jälkeläisistä Elsan lisäksi ruunaan nimeltä Blue Marquez eli "Mustikka". Mustikka on erittäin lupaava kenttäratsu ja omaa paljon liikettä myös koulupuolelle. Luonteeltaan Mustikka on oikein kiltti käsitellä mutta myös aika herkkä. Ratsastaessa se on omistajan puheista päätellen hyvinkin vauhdikas.


Blue Marquez